Taitaa pikkuhiljaa minunkin sisälläni alkaa virrata brasilialainen veri, ainakin jos autolla ajamisesta on kyse. Suomen rauhallisen ja hiljaisen liikenteen sekä tunnollisen liikennesääntöjen kunnioittamisen jälkeen tuntui niin kotoisalta palata täkäläisille kaduille. On tosi vapauttavaa painaa torvea välillä oikein kunnolla, tai ihan pikkuisen lisätä kaasua, kun huomaa että liikennevalot ovat keltaisella ja just kohta vaihtumassa punaisiksi.. Liikenteen rytmi on aika kiihkeää, ja kaistanvaihdoissa saa olla hyvät refleksit. Suomen lomalla tulikin tehtyä muutama "riolainen" kaistanvaihto ihan ajatuksissaan - vastauksena keskisormea tai valojen vilkutusta. Enkä yhtään ihmettele miksi! Torvea ei Suomessa sen sijaan taideta käyttää kuin ääritilanteissa??

Toisaalta reippaan ajamisen ohella täytyy pitää mielessä, että vaarallista se on liikenne täälläkin. Eritasoisia onnettomuuksia sattuu koko ajan, joten muistutukset asiasta ovat jokapäiväisiä. Mieheni ottaessa aika ajoin puheeksi moottoripyörän hankkimisen, olen suhtautunut asiaan tosi varauksella. Pyörät nimittäin puikkelehtivat autojonojen välissä soittaen torvea enemmän tai vähemmän jatkuvalla syötöllä. Usein on käynyt mielessä, että nimenomaan noi hektiset kaistanvaihdot koituvat varmaan useimmin moottoripyörän ja -pyöräililjän kohtaloksi. Eli pliiis ei moottoripyörää meidän perheeseen!

Lehdessä oli myös juttua kävelijöitä kohdanneista onnettomuuksista, ja pahin paikka näytti täällä meidän alueella olevan just paikallisen shopping paratiisin edustalla. Ei ihme, kun ihmiset juoksee 10-kaistaisen avenuen yli kuin heikkopäiset. Pikkubussit (merkiltäänkin perinteisiä kleinbusseja) ottavat ihmisiä nimittäin kyytiin mistä vaan, eli jos joku sattuu huitomaan keskellä kaistoja, niin bussi/taksi pysähtyy just siihen. Ja siinä taas on ketjukolarin aineksia... Itse asiassa täällä ajaessa yksi vaaramomentti on nimenomaan omalla kaistalla yllättäen pysähdyksissä oleva auto tai bussi. Joko se ottaa kyytiin ihmisiä, tai sit se on muuten vaan sammunut just siihen. Korjaajaa odotetaan just siinä ilman että autoa yritettäisiin työntää sivuun. Eikä varoituskolmioita välttämättä ole - korkeintaan joku hemmo heiluttelemassa käsiään 10 metriä ennen autoa. Kun nopeus muilla autoilla on 80km/h ja jonossa ajetaan - äkkiseltään tuollaisessakaan tilanteessa ei auta muu kuin rivakka kaistanvaihto. Ja samalla toive siitä, että uudelle kaistalle "väliin mahtuu"...

Kyllä Kesä-Suomessakin näytti liikenne olevan, vesistöjen ohella, se vaarallisin paikka. Ainakin itsestä tuntui, että erilaisia pahoja liikenneonnettomuuksia sattui viikottain - enemmän kuin ennen? Mistäköhän moinen johtuu, onko kukaan tutkinut? Ei kaikkien suomalaisten autoilijoiden suonissa kai kuitenkaan ole voinut alkaa virrata brasilialainen veri? Toivottavasti tilanne ei jatku yhtä mustana, ei siellä eikä täällä. Taidanpa itsekin yrittää muistuttaa itseni asiasta useammin, ja pysyä ihan kiltisti vaan suomalaisena kuskina. Paitsi että torvea jos vois kuitenkin soittaa!?