Olen kääntänyt otsikossa vilahtavaa suomalaista sananlaskua sekä englannin että portugalin kielelle yrittäessäni kuvailla vuokrataloamme. Ihan nätti talo, mutta... Marraskuussa vuokrasopimusta tehtäessä korjausta kaipaavien kohtien listalle taisi tulla lähemmäs 70 kohtaa, emmekä vieläkään ole päässeet eteenpäin kuin muutamassa. No, itse asiassa olemme jo päättäneet jättää n. 65 "pikkujuttua" oman onnensa nojaan, ja keskittyä vaan olennaiseen:

Kunhan tulis vettä, myös lämmintä (tulee nyt!), viemärit vetäis (sisällä vetää, pihassa ei), sähköt toimis (no kynttilät on tarpeen aina silloin tällöin), uima-altaassa vois uida (3. korjausfirma viitti tulla paikalle ja sitten homma hoituikin puolessa tunnissa), katto ei vuotais (vuotaa rankkasateella muutamasta kohdasta - korjauspäätöstä odotellaan) eikä talossa olis ihan kauheesti pikkueläimiä (keittiön kaappeihin pinttynyt homeen haju vetää valitettavasti niitä puoleensa)... Sit olisimme tyytyväisiä. Vuokranantajaa ei näytä juurikaan kiinnostavan talonsa todellinen kunto, eikä remonttimiehiäkään tunnu saavan paikalle vaikka heiluttelis setelinippua näköpuhelimessa!!

Viimeinen remonttiepisodi liittyi parvekkeen liukuovien korjaukseen, mitä ehdittiin odotella n. 4 kuukautta. Kolmen kuukauden jälkeen vuokranantaja lupasi maksaa korjauksen, minkä jälkeen tyyppien piti heti tulla. Kun niitä ei näkynyt pariin viikkoon, soittelin firmaan, minkä kautta korjaus oli tilattu. No kaksi remonttireiskaa ilmestyi puolessa tunnissa tänne, mittaili aikansa ja kertoi lähtevänsä ostamaan materiaalia. Lupasivat tulla seuraavana aamuna klo 9 (lauantai!) - varmistin sen vielä moneen kertaan. Seuraava havainto tyypeistä oli seuraavan viikon  torstaina klo 15 (soittelun jälkeen tietty)!! Oli kuulemma ollut vaikeuksia hommata materiaaleja (näillä on muuten selitys aina valmiina!!). Siinä vaiheessa kun ne yrittivät lähtee pimeyden takia kuudelta jättäen ovet irralleen parvekkeelle ja kertoen, että palaavat seuraavana aamuna, en päästänyt niitä pois. Sen sijaan etsin kaikki talon irralliset lamput ja taskulamput, virittelin ne huoneeseen ja parvekkeelle, ja ilmoitin että homma olisi syytä tehdä valmiiksi tänään. Ja ihmettä - ne teki! Ja ovet toimii nyt kuin unelma!!

Toinen tarina on pihan putkisto, mistä johdetaan siis sadevedet ja esim. uima-altaan likavedet kadun viemäreihin. Se on tukossa.Putkia kuvattiin ja tukosta avattiin pari päivä kaivamalla yksi pensas pois ja uusimalla osa putkesta. Kun luulin, että kaikki on ok, äijät kertoivat että putkistossa on muitakin tukoksia, lähempänä katua. Mutta ettei niiden avaaminen kuulu tähän diiliin. Oukki doukki - olipa loistava duuni. Tällä hetkellä odottelemme josko vuokranantajaa kiinnostaisi tarttua seuraavaan tukokseen....

Aika moni ulkomaalaisperhe täällä kohtaa samantyyppisiä ongelmia, ja samantyylisiä vuokranantajia. Maan tapa lienee, että tietyn ikäinen ja kuntoinen talo kannattaa vuokrata tyhmille ulkomaalaisille, jotka sitten kiltisti laittelevat sitä kuntoon pari vuotta. Kerrostalohuoneistot näyttävätkin kasvattavan suosiotaan myös lapsiperheiden keskuudessa, enkä yhtään ihmettele. Kaikki palvelut, ihanat pihat ja uima-altaat, usein merinäköala eikä mitään kunnossapito-ongelmia. Niin. Mutta toisaalta..